MYNÄMÄKI RANCH  etusivu

 

Miten ja miksi hankin johtajuuden hevosen käsittelyssä ja ratsastuksessa

 

Ilman selvää johtajuutta hevosen käsittely ja ratsastus muodostuvat ongelmalliseksi. Se, joka liikuttaa hevosen jalkoja on johtaja! Tämä yksinkertainen perusasia kannattaa pitää koko ajan mielessä kun olet hevosen kanssa. Johtajuuden puutetta on mm. seuraavissa tilanteissa:

 

 

Muitakin syitä em. käyttäytymiseen voi toki olla, mutta johtajuuden ollessa selvää, voidaan muut ongelmat tunnistaa helpommin. Kun em. ongelmia ilmenee eikä niitä hoideta pois, pahenee tilanne aikaa myöten. Hevosella on aikaa lisätä painetta vähitellen, se oppii joka kerta huonoista tavoistaan. Yksikin ongelma on liikaa ja kasvaa helposti suureksi. Jotkut hevoset esim. eivät anna ottaa kiinni, mutta seisovat ihan kiltisti kun ovat kiinni. Tunnista tilanteesi!

 

Johtajuutta hankittaessa on syytä muistaa, että kaikkea hevosen toimintaa säätelee itsesäilytysvaisto, tarve pysyä hengissä. Se ohittaa aina kaiken muun ja siitä ei hevosta voi kouluttaa pois. Tästä seuraa, että hevonen on aina oikeassa! Se tekee vääriä ratkaisuja vain ihmisen näkökulmasta, ei omasta. Hevoselle johtajuus on yksiselitteistä, se on tai ei ole. Siitä ei neuvotella. Ikävä kyllä hevonen ei voi olla ystävä, jonka kanssa sovitaan mitä tänään tehdään. Johtaja päättää, mitä tehdään.

 

Johtajuus on luottamusta ja eräänlaista ”selittämätöntä” yhteyttä ihmisen ja hevosen välillä, joka taas liittyy niin hevosella kuin ihmisellä tekijöihin ”mind, body and spirit”.

 

Testaa aina ennen ratsastusta missä mennään. Myös hevosella kuten ihmiselläkin on erilaisia päiviä. Joskus ollaan ns., läsnä joskus taas ei. Väistättäminen on yksikertainen tapa testata johtajuutta. Testata voit seuraavasti: väistätä hevosta maasta käsin, sivulle ja taakse. Seiso pään vieressä ja vie kätesi kohti hevosen takapäätä. Takapää väistää, mutta huolehdi että etupää pysyy paikallaan eikä tule sinun päällesi ts. älä siirry eli äläkä anna hevosen liikuttaa jalkojasi. Toista molemmin puolin pari kertaa. Myös peruttaminen on tärkeää. Kävele hevosta kohti päin turpaa ja pidät kädet leveällä hevosen molemmin puolin. Jos homma on hanskassa, muutama askel niin sivuille kuin taakse riittää. Jos ilmenee ongelmia, on syytä aloittaa peruutuksesta. Peruuta silloin useita askeleita ja toista harjoitus muutamia kertoja. Peruutus toimii myös ratsastaessa ongelmatilanteissa.

 

Jos johtajuus on kateissa maasta käsin työskentelyssä, ei sitä voi mitenkään saavuttaa selästä. Suurin osa ratsastajista ”tuntee” hevosensa vain selästä ja ongelmiinkin haetaan ratkaisuja vain selästä käsin. Kannattaa miettiä, onko syytä tänään ratsastaa ollenkaan kun hevonen ei tunnu olevan ”läsnä”.

 

Kun hevonen on vapaana laitumella, väistätä kävelemällä "päälle" viistosti pään suunnasta. Heilauta ylävartaloasi kun olet melkein kiinni tyyliin "antaa vetää siitä". Näin hevoset tekevät keskenään jatkuvasti. Sillä pidetään arvojärjestystä yllä ja samalla valppaus säilyy laumassa. On seurattava koko ajan johtajaa, koska jos tulee vaaratilanne, niin säilyt hengissä, kun lähdet pakoon johtajan perään. Jos hevonen tulee luoksesi, älä anna sen tökkiä turvallaan. Se haluaa vain liikuttaa jalkojasi ja katsoa paikkaasi laumassa. Hevosen tulee kunnioittaa sinua, ei pelätä. Respect and respond on tavoite.

 

Raipan käyttö voi joskus olla tarpeen ikään kuin käden jatkeena, ei lyöntivälineenä.

 

Hevonen kyllä seuraa helposti narun perässä, mutta se ei tarkoita sitä, että olisit johtaja, vaan hevonen odottaa saavansa ruokaa. Siksi taluta hevosta aina pään vierestä, mutta löysällä narulla. Jos tämä ei onnistu, et ole johtaja. Mutta jos hevonen lähtee nykäisemättä narusta liikkeelle, kun sinä lähdet ja pysähtyy nykäisemättä, kun sinä pysähdyt, olet johtaja. Tee myös tätä harjoitusta, joka kerta kun menet ratsastamaan. Eli kun viet hevosta kentälle, älä revi sitä suusta liikkeelle äläkä kävele sen edellä ja taluta kuin koiraa. Ei sen puolen, ei hyvää palveluskoiraakaan vedetä narussa perässä, vaan se kävelee tiiviisti vierellä.

 

Tärkeää on väistättämisessä omalla kehollaan ilmaista olevansa tosissaan ja päättäväinen. Pieneenkin vastusteluun tulee puuttua jämäkästi. Käskyjen tulee olla määrätietoisia ja selkeitä, ei mitään ”älä nyt” - lässyttelyä. Tulee olla myös kärsivällinen ja tutkia asioita. Useimmiten vika on sinussa, hevonen ei ymmärrä mitä tahdot. Koeta uudelleen hieman eri tavalla. Käytä aikaa.

 

Kun noustaan selkään, hevosen täytyy ymmärtää, että johtaja nousee selkään ja se osoitetaan ensin maasta käsin. Se on osoitettava joka kerta, samalla tavalla kuin laumassa johtajuutta pidetään yllä koko ajan. Täysin väärä menettely on se, että antaa hevosen lähteä liikkeelle samalla kun nousee selkään. Tällöin hevonen liikuttaa sinua eli on johtaja. Ei todellakaan osoita hyvää ratsastustaitoa se, että kiristää satulavyötä hevosen liikkuessa. Se ei myöskään osoita sitä, että hevonen olisi jotenkin erinomaisen vireä tms. Oikea ja turvallinen tapa on selkään noustua pitää hevonen paikoillaan 1-2 minuuttia löysällä ohjalla. Samalla keskitytään tulevaan ratsastukseen ja hevonen tottuu tilanteeseen eli siihen, että ratsastaja on selässä. Painava kuorma selässä ei ole miellyttävä ja myös siksi hevonen pakenee eli lähtee alta satulaan noustessa, siis silloin kun johtajuus on kateissa. Katso, että hevonen liikkuu vasta kun sinä niin haluat. Tässä haetaan samalla sitä edellä mainittua ”salaperäistä” yhteyttä hevoseen.

 

Vältä myös sitä, että hevonen tönäisee sinua turvallaan. "Ai kun on kivaa kun se työntää turpansa minuun kiinni". Tarkoitus on vain liikuttaa sinua ja useimmiten otatkin pienen askeleen ensin ja peli on menetetty. Johtaja menee hevosen luo ja rapsuttaa ja antaa siten luvan rapsuttaa myös minua. Ei toisin päin. Tarkkaile hevostasi muiden hevosten kanssa niin huomaat tämän.

 

Muista aina, että hevosella on oma logiikkansa, jota et voi muuttaa, mutta kun ymmärrät sen, niin voit hyödyntää sitä. Hevonen ei koskaan voi oppia ajattelemaan kuin ihminen.

 

Ratsastus parhaimmillaan on hevosen jalkojen liikuttamista käyttäen hyödyksi omaa vartaloaan ja jalkoja. Kun sinä kävelet satulassa, hevonen kävelee, kun sinä ravaat satulassa hevonen ravaa jne. Kun lopetat vartalosi ja jalkojesi liikkeen satulassa, hevonen pysähtyy. Ohjista ei tarvitse vetää pysäyttämiseksi ja muutenkin ohjat voivat olla koko ajan löysänä. Askellajien vaihdot tapahtuvat pehmeästi jne. Aikaa myöten riittää pelkkä ajatus liikuttamaan hevosta, kun yhteys ihminen/hevonen on syntynyt. Kuolaimella ja kannuksilla saadaan hevonen pakenemaan kipua eli liikkumaan, mutta onko sellainen ratsastusta? Jokainen tietää, että kuolaimesta vetämällä yleensä vauhti vaan lisääntyy eli kipu lisääntyy ja sitä hevonen pakenee. Kannukset ovat hyvä ja täsmällinen merkinantoväline (ei rankaisu- tai pakottamisväline) ja niiden käyttöä suosittelen.

 

Johtajuuden hankkimisessa parasta koulutusta hevoselle on sen oleminen muiden hevosten kanssa. Samalla on syytä sivusta seurata miten ne keskenään hoitavat johtajuusasiat. Hevosmaailma on täysin toisenlainen kuin ihmismaailma.