Meillä hevoset elävät lajinomaisestija
myös ratsastuksessa ja hevosten käsittelyssä
käytämme hevosen lähtökohdista
ja käyttäytymisestä lähteviä menetelmiä.
Järjestämme koulutusta hevosten käsittelyssä
(natural horsemanship), kuolaimettomassa ratsastuksessa ja kengättömyydestä.
Sopimuksen mukaan pidämme myös yksityistunteja joko omalla tai tallin
hevosella.
Hevosten
hoidosta
Hevosilla on käytössään pihattotalli
isolla 8m x 8m sisätilalla, jossa on korkeutta yli
Hevosia ei siis tarhata. Tallista on suora yhteys
laitumelle. Näin ne pääsevät jatkuvasti liikkumaan, joka on tärkeää mm.
hevosten jalkojen kunnossa pysymiselle. Nivelrikot ovat hyvin tavallisia
perinteisesti tarhatuilla hevosilla, jotka seisovat suurimman osan
vuorokaudesta sisällä. Hevosten nivelet niin kuin ihmisen niveletkin
tarvitsevat toimiakseen jatkuvaa kuormitusta. Niveltulehdus (nivelrikko) näkyy
aikaa myöten myös hevosen yleiskunnossa, kun tulehdusaineet leviävät muualle kehoon.
Nivelrikko kehittyy hyvin hitaasti vuosien varrella, eikä moni sitä hevosestaan
edes huomaa ennen kuin on myöhäistä. Hevonen voi liikkua vapaana ollessaan
luonnossa
On selvää, että myös hevosten askellus kärsii, kun se
ei pääse kunnolla liikkumaan. Miten voi olettaa esim. laukan kehittyvän
hyväksi, jos hevonen pääsee laukkaamaan vain ratsastaja selässä?
Hevonen viihtyy parhaiten 4-
Hevoselle on suorastaan haitallista, jos sitä
jatkuvasti siirretään lämpöisestä tallista ulos kylmään. Talvikarva kasvaa
tällöin helposti luonnottoman paljon, kun hevonen varautuu jopa 30-40 astetta kylmempään. Tallissa voi olla hyvinkin +20 ja
ulkona taas –20C. Kun hevoset ovat jatkuvasti samassa
lämpötilassa, ei talvikarvan vaihtoa juuri edes huomaa. Kun hevosilla on
jatkuvasti syömistä ja mahdollisuus kunnolliseen liikkumiseen, niin
pakkasellakaan ei loimea tarvita. Hevonen on ulkoilmaeläin.
Talvella 2005 - 2006 hevosemme pärjäsivät hyvin yli 20
asteen pakkasissa ilman loimea ja olivat ulkona koko ajan. Myös 2007 helmikuun
-20…-30 asteen pakkasissa olivat koko ajan ulkona ilman loimea, myös öisin
(kylmimmillään -31C). Sen sijaan kesällä
ne ovat päivisin helteellä lähes jatkuvasti sisällä suojassa auringolta ja
paarmoilta. Karsinahevosiakin kannattaisi pitää ulkona kesällä yöllä eikä
päivällä paahteessa.
Miksi hevosia pidetään yleensäkään sisällä?
Entisaikaan ne pidettiin sisällä ehkä siksi, ettei niitä varasteta eivätkä
sudet syö, mutta miksi nykyisin ne viedään yöksi sisälle seisomaan kaltereiden
taakse jokainen omaan eristyskoppiin ikään kuin vankilaan. Hevonen on yöeläin,
siitä kertovat jo sen silmien rakenne. Suurin osa nisäkkäistä valvoo, liikkuu
ja syö öisin; niin tee hevonenkin, jos vain saisi.
Miksi hevoset eristetään toisistaan? Ihmiselle pahin
rangaistus on joutua vankilaan (hevosella talliin ja tarhaan), mutta
vankilassakaan ei ihmisiä eristetä yksinäisyyteen. Ihminen ajattelevana
yksilönä saattaa pystyä perustelemaan olotilaansa itselleen ja selvitä siitä.
Laumaeläimenä hevonen, joka elää pelkästään vaistojensa varassa, varmasti
kärsii yksinäisyydestään. Mitä pahaa hevonen on tehnyt, että sitä näin
rangaistaan.
Uskomattomia ovat väitteet, että hevoset telovat
toisensa, jos ne laitetaan yhteen. Näin voi käydäkin hevosille, jotka ovat
vuosia viettäneet yksinäisyydessä ja niin käy myös vankilassa vuosia
viettäneille ihmisille. Hevonen sen sijaan luonnostaan ja vaistoillaan suojelee
lajinsa jatkumista, eikä normaali hevonen siksi telo toista hevosta. Ihmisen
kohdalla tilanne on tässäkin asiassa täysin toinen.
Ruokinnasta
Hevosilla on aina heinää saatavilla sekä ulkona että
sisällä. Kun ruokaa on jatkuvasti saatavilla, ruuansulatus toimii. Näin vältetään
nykyhevosilla ”perinteisessä ruokinnassa” tavalliset vaivat, kuten vatsahaava,
ähky jne. ja taataan samalla riittävä energiansaanti. Heinä on hevosen
perusruokaa. Kun suolistossa on jatkuvasti ravintoa, myös kivennäisten ja
vitamiinien imeytyminen on taattua ja mm. lämmöntuotto pysyy jatkuvasti samana.
Jo muutaman tunnin syömättömyys aiheuttaa hevosen vatsan pH:n (happamuuden)
laskun hyvin alas (jopa alle 2:een) ja tätä kautta helposti vatsahaavan
syntymisen. Kun hevonen syö, se erittää huomattavan määrän sylkeä, 20-
Tallissa meillä on juoma-automaatti, josta hevoset
saavat mm. talvella lämmintä vettä. Tallilla on kunnallinen vesijohto. Hyvä
vesi on yhtä tärkeä hevoselle kuin ihmiselle.
Hevosen ruokinnassa (kuten monissa muissakin
hevosasioissa) on hyvä muistaa, että hevonen ei ole ihminen, eikä se halua elää
ihmisen rytmin tai tapojen mukaisesti. Sille eivät kuulu säännölliset
ruoka-ajat tai laihdutuskuurit. Se ei myöskään nuku yöllä 8 tuntia, vaan
silloin pääosin syö ja valvoo.
Kannattaa pysähtyä miettimään, mikä olisi parasta
hevoselle? Eikö se ole: oleminen yhdessä lajitovereiden kanssa; ruokaa ja vettä
aina saatavilla ja mahdollisuus riittävään liikkumiseen turvallisessa
ympäristössä raikkaassa ulkoilmassa ilman ahdistavaa loimea.
Käy
tutustumassa samanhenkiseen hevosten hoitoon ja ratsastukseen mm. sivuilla: