Elämää pihatossa

 

Meillä hevoset elävät lajinomaisestija myös ratsastuksessa ja hevosten käsittelyssä käytämme hevosen lähtökohdista ja käyttäytymisestä lähteviä menetelmiä. Järjestämme koulutusta hevosten käsittelyssä (natural horsemanship), kuolaimettomassa ratsastuksessa ja kengättömyydestä. Sopimuksen mukaan pidämme myös yksityistunteja joko omalla tai tallin hevosella.

 

 

Hevosten hoidosta

 

Hevosilla on käytössään pihattotalli isolla 8m x 8m sisätilalla, jossa on korkeutta yli 3 metriä ja 30m2 katos tallin edessä ja 15 m2katos laitumella. Ulkona hevosilla on tilaa vajaa kaksi hehtaaria. Ne ovat aina yhdessä ja päättävät itse ovatko ulkona vai sisällä. Käytännössä ne ovat aina ulkona, myös öisin niin kesällä kuin talvellakin.

 

Hevosia ei siis tarhata. Tallista on suora yhteys laitumelle. Näin ne pääsevät jatkuvasti liikkumaan, joka on tärkeää mm. hevosten jalkojen kunnossa pysymiselle. Nivelrikot ovat hyvin tavallisia perinteisesti tarhatuilla hevosilla, jotka seisovat suurimman osan vuorokaudesta sisällä. Hevosten nivelet niin kuin ihmisen niveletkin tarvitsevat toimiakseen jatkuvaa kuormitusta. Niveltulehdus (nivelrikko) näkyy aikaa myöten myös hevosen yleiskunnossa, kun tulehdusaineet leviävät muualle kehoon. Nivelrikko kehittyy hyvin hitaasti vuosien varrella, eikä moni sitä hevosestaan edes huomaa ennen kuin on myöhäistä. Hevonen voi liikkua vapaana ollessaan luonnossa 30 km päivässä. Pienessä tarhassa se liikkuu muutaman sata metriä. Ihmisellekin suositellaan väh. 5000 askelta päivässä.

 

On selvää, että myös hevosten askellus kärsii, kun se ei pääse kunnolla liikkumaan. Miten voi olettaa esim. laukan kehittyvän hyväksi, jos hevonen pääsee laukkaamaan vain ratsastaja selässä?

 

Hevonen viihtyy parhaiten 4-10 C asteen lämmössä, ja viileämmässäkin. Hevonen kehittää lämpöä jopa 500 W tunnissa, ja tällä lämmöllä hevonen pärjää kovallakin pakkasella. Siksi emme loimita hevosiamme, koska loimi estää hevosen lämmöntuoton ja se taas johtaa ruokahaluttomuuteen, kun ei tarvita energiaa lämmittämiseen. Tämä taas voi aiheuttaa suoliston toimintahäiriöitä ja tarpeellisten hivenaineiden imeytymisen loppumista. Huolehdimme myös siitä, että niillä on aina ruokaa (heinää) saatavilla.

 

Hevoselle on suorastaan haitallista, jos sitä jatkuvasti siirretään lämpöisestä tallista ulos kylmään. Talvikarva kasvaa tällöin helposti luonnottoman paljon, kun hevonen varautuu jopa 30-40 astetta kylmempään. Tallissa voi olla hyvinkin +20 ja ulkona taas –20C. Kun hevoset ovat jatkuvasti samassa lämpötilassa, ei talvikarvan vaihtoa juuri edes huomaa. Kun hevosilla on jatkuvasti syömistä ja mahdollisuus kunnolliseen liikkumiseen, niin pakkasellakaan ei loimea tarvita. Hevonen on ulkoilmaeläin.

 

Talvella 2005 - 2006 hevosemme pärjäsivät hyvin yli 20 asteen pakkasissa ilman loimea ja olivat ulkona koko ajan. Myös 2007 helmikuun -20…-30 asteen pakkasissa olivat koko ajan ulkona ilman loimea, myös öisin (kylmimmillään -31C).  Sen sijaan kesällä ne ovat päivisin helteellä lähes jatkuvasti sisällä suojassa auringolta ja paarmoilta. Karsinahevosiakin kannattaisi pitää ulkona kesällä yöllä eikä päivällä paahteessa.

 

Miksi hevosia pidetään yleensäkään sisällä? Entisaikaan ne pidettiin sisällä ehkä siksi, ettei niitä varasteta eivätkä sudet syö, mutta miksi nykyisin ne viedään yöksi sisälle seisomaan kaltereiden taakse jokainen omaan eristyskoppiin ikään kuin vankilaan. Hevonen on yöeläin, siitä kertovat jo sen silmien rakenne. Suurin osa nisäkkäistä valvoo, liikkuu ja syö öisin; niin tee hevonenkin, jos vain saisi.

 

Miksi hevoset eristetään toisistaan? Ihmiselle pahin rangaistus on joutua vankilaan (hevosella talliin ja tarhaan), mutta vankilassakaan ei ihmisiä eristetä yksinäisyyteen. Ihminen ajattelevana yksilönä saattaa pystyä perustelemaan olotilaansa itselleen ja selvitä siitä. Laumaeläimenä hevonen, joka elää pelkästään vaistojensa varassa, varmasti kärsii yksinäisyydestään. Mitä pahaa hevonen on tehnyt, että sitä näin rangaistaan.

 

Uskomattomia ovat väitteet, että hevoset telovat toisensa, jos ne laitetaan yhteen. Näin voi käydäkin hevosille, jotka ovat vuosia viettäneet yksinäisyydessä ja niin käy myös vankilassa vuosia viettäneille ihmisille. Hevonen sen sijaan luonnostaan ja vaistoillaan suojelee lajinsa jatkumista, eikä normaali hevonen siksi telo toista hevosta. Ihmisen kohdalla tilanne on tässäkin asiassa täysin toinen.

 

 

Ruokinnasta

 

Hevosilla on aina heinää saatavilla sekä ulkona että sisällä. Kun ruokaa on jatkuvasti saatavilla, ruuansulatus toimii. Näin vältetään nykyhevosilla ”perinteisessä ruokinnassa” tavalliset vaivat, kuten vatsahaava, ähky jne. ja taataan samalla riittävä energiansaanti. Heinä on hevosen perusruokaa. Kun suolistossa on jatkuvasti ravintoa, myös kivennäisten ja vitamiinien imeytyminen on taattua ja mm. lämmöntuotto pysyy jatkuvasti samana. Jo muutaman tunnin syömättömyys aiheuttaa hevosen vatsan pH:n (happamuuden) laskun hyvin alas (jopa alle 2:een) ja tätä kautta helposti vatsahaavan syntymisen. Kun hevonen syö, se erittää huomattavan määrän sylkeä, 20-30 litraa päivässä, joka neutraloi happamat vatsanesteet. Kun ei ruokaa saa, ei erity sylkeä. Ovenpielien ym. kaluaminen auttaa jonkin verran tilannetta. Meillä ei tallissa ole sellaisia kaluamisjälkiä, vaikka kaikki rakenteet ovat puuta! Kaluaminen ei ole vain paha tallitapa, vaan voi kertoa myös puutteellisesta hoidosta, ehkä nälästä. Hevoset eivät todellakaan liho, vaikka niillä on ruokaa = heinää aina edessään.

 

Tallissa meillä on juoma-automaatti, josta hevoset saavat mm. talvella lämmintä vettä. Tallilla on kunnallinen vesijohto. Hyvä vesi on yhtä tärkeä hevoselle kuin ihmiselle.

 

Hevosen ruokinnassa (kuten monissa muissakin hevosasioissa) on hyvä muistaa, että hevonen ei ole ihminen, eikä se halua elää ihmisen rytmin tai tapojen mukaisesti. Sille eivät kuulu säännölliset ruoka-ajat tai laihdutuskuurit. Se ei myöskään nuku yöllä 8 tuntia, vaan silloin pääosin syö ja valvoo. 

 

Kannattaa pysähtyä miettimään, mikä olisi parasta hevoselle? Eikö se ole: oleminen yhdessä lajitovereiden kanssa; ruokaa ja vettä aina saatavilla ja mahdollisuus riittävään liikkumiseen turvallisessa ympäristössä raikkaassa ulkoilmassa ilman ahdistavaa loimea.

 

Käy tutustumassa samanhenkiseen hevosten hoitoon ja ratsastukseen mm. sivuilla:

 

http://www.hippiina.com/

 

 

Takaisin ylös